Kansa oppi lukemaan
Pälkäneen rauniokirkolla on merkittävä rooli lukutaidon kehittymisessä Suomessa. Tarinaan kuuluvat kirjanpainaja Daniel Medelplan sekä Pälkäneen papisto.
Daniel Medelplan otettiin parikymppisenä nuorena miehenä Turun akatemian kuvien kaivertajaksi vuonna 1678. Lisäksi hän valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa. Turusta Medelplan siirtyi Viipuriin, jossa hän toimi piispa Petrus Bångin pienen kirjapainon hoitajana vuosina 1689−1693. Isonvihan aikana Medelplan karkasi Viipurista Pälkäneelle Taurialan (Kukkolan) kylään Näppilän taloon. Muuttoon olivat syynä riehuva sota sekä Medelplanin saama tuomio. Hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa, josta hän kärsi vankilatuomion Viipurin linnassa.
Medelplanin ihmisarvo palautettiin
Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa, sillä kaikki olivat joutuneet venäläisten haltuun. Lukemisen opetteluun sopivista kirjoista alkoi olla puutetta. Pälkäneen papiston huomio kiinnittyi yksinäiseen kirjanpainajaan, joka asui loisena Näppilän talossa. Papit päättivät tilata Medelplanilta oman aapisen pälkäneläisille, ja niinpä papiston kehotuksesta Medelplan kaiversi puulaatoille Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen ”Yxi paras lasten tawara”. Lisäksi Medelplan painoi laatoilla aapisia ja huolehti muusta kirjanvalmistukseen liittyvästä. Medelplan oli joutunut jättämään työnsä ja karkaamaan hyljeksittynä rikollisena. Pälkäneellä hän sai palata vanhaan työhönsä arvostettuna kirjanpainajana.
Aapisessa oli 28 sivua koukeroista fraktuuratekstiä, joka piti kaivertaa peilikuvana. Se on vaatinut ääretöntä tarkkuutta. Lisäksi Medelplanin oli keksittävä sodan puutteellisissa oloissa keino valmistaa painoväriä – ehkä jopa paperia – ja puristusväline. Aapista painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Aapiskukko vauhditti kansansivistystä
Pälkäne oli edistyksellinen tavallisen kansan lukutaidon lisäämisessä. Lasten paras tawara oli pitäjällä ahkerassa käytössä. Vuonna 1723 Pälkäneellä todettiin olleen 630 ”kirjantaitavaa”, mutta seuraavina vuosina määrä nousi merkittävästi. Vuonna 1730 ilmoitettiin, että pälkäneläiset ”eivät ainoastaan hyvin lue vaan myös ymmärtävät kristinoppinsa”. Myös Isonvihan jälkeisissä piispantarkastuksissa seudun asukkaat saivat kiitosta hyvästä sisälukutaidosta.
Kiintoisa seikka on, että Medelplanin aapisen viimeisellä sivulla oli kukon kuva. Tämä on vanhin tiedossa oleva suomenkielistä aapista koristanut aapiskukko, joka antoi aiheen myös Pälkäneen kunnan entiselle vaakunalle. Vuonna 2007 kuntaliitoksen seurauksena poistuneessa vaakunassa komeili aapiskukko kunnioittamassa Medelplanin elämäntyötä. Vuonna 2005 tämä suurmies sai oman museon Pälkäneen Kukkolan kylään. Rauniokirkon pihamaalle paljastettiin vuonna 1949 Medelplanin muistomerkki. Medelplan kuoli Pälkäneellä 31. elokuuta 1737.